Sarjakuvat ovat viihdyttäneet kaikenikäisiä suomalaisia jo vuosikymmenten ajan. Sarjakuvainnostus on lähtenyt alunperin liikkeelle tänä päivänä jo klassikoiksi muodostuneista sarjakuvista, kuten Aku Ankasta ja Mustanaamiosta. Kevyestä ja kaikenikäisille sopivasta viihteestä on ajan saatossa tullut myös uusi taiteen muoto. Sarjakuvat ovat tapa ilmaista itseään ja käsitellä hyvin erilaisia aiheita. Sarjakuvat eivät ole enää puhdasta viihdettä, vaan niistä on tullut myös kantaa ottavia politiikan ja aatteiden sananviejiä. Tänä päivänä Suomen suosituimpia sarjakuvia ovat erityisesti terävällä ja ajankohtaisella huumorilla varustetut teokset. Suomalaiset pitävät erityisesti mustasta huumorista ja jokapäiväiseen arkielämään, kuten miesten ja naisten eroihin, viittaavista vitseistä. Suosituimmat sarjakuvat ovat myös helposti kaikkien luettavissa. Siksi Helsingin Sanomissa päivittäin julkaistavat Fingerpori ja Viivi ja Wagner ovat kaikkien suomalaisten suosikkeja. Lyhyiden sanomalehtistrippien lisäksi myös sarjakuvalehdet ovat säilyttäneet suosionsa suomalaisten lukulistalla vuosikymmenestä toiseen.
Jokapäiväiset ja vakavat teemat toimivat sarjakuvissa
Moni hakee sarjakuvista kevyttä hauskuutusta aamukahvin äärelle, mutta sarjakuvien rooli ei lopu Suomessa tähän. Moni taiteilija on löytänyt sarjakuvan uutena taiteen ja itseilmaisun muotona. Hanneriina Moisseinen kävi puhumassa Päivölän kirjallisuuspäivillä sarjakuvaromaanistaan, joka käsittelee Suomen jatkosotaa erilaisesta näkökulmasta kuin normaalisti on totuttu. Moisseisen tekemät sarjakuvaromaanit ovat visuaalinen tarinankerronnan muoto, joka saa monet kiinnostumaan raskaammistakin aiheista. Jos Suomen nuorisolta kysytään, opiskelisivatko he Suomen historiaa mieluummin lukemalla Kalevalaa vai selailemalla sarjakuvia, vastausta ei ole vaikea arvata. Tulevaisuudessa sarjakuvaa opitaan toivottavasti hyödyntämään enemmänkin myös opetusympäristöissä. Aina suositun sarjakuvan teeman ei tarvitse olla edes vakava. Suomalaisia puhuttelevat myös ihan tavalliset jokapäiväiset aiheet. Tavallisesta arkielämästä kertovat sarjakuvat ovat helposti samaistuttavia ja nostavat lukijan tunteet pintaan. Yksi suuren suosion saavuttanut arkielämästä kertova sarjakuva on Anni Nykäsen Mummo-sarjakuva, jossa kissansa kanssa seikkaileva isoäiti laukoo mustalla huumori. Myös kaikkien tuntema Viivi ja Wagner naljailee miesten ja naisten eroavaisuuksista sekä avioelämän hyvistä ja huonoista puolista.
Suosittujen sarjakuvien monet mahdollisuudet
Suomalaisesta sarjakuvasta on moneksi, sillä sarjakuvien kohderyhmä on laaja. Kuvallinen tarinankerronta kiinnostaa erityisesti lapsia ja nuoria, mutta toisaalta myös kaikenikäisiä aikuisia. Suomen suosituimmat sarjakuvat tavoittavat ison yleisön päivittäin, joten niiden mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisiin ei kannata väheksyä. Historiankerronnan lisäksi sarjakuvaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi päihde- tai liikennevalistuksessa. Sarjakuvilla on helppo saada nuorison huomio herätettyä. Suomalaisesta sarjakuvasta on myös kansainvälisille markkinoille, ja parhaimmillaan sarjakuvien avulla voidaan vielä maailmalle Suomi-brändiä. Esimerkiksi netissä julkaistavat Finnish Nightmares -sarjakuvat ovat saaneet suuren huomion kansainvälisesti. Sarjakuva kertoo suomalaisten jokapäiväisistä pulmatilanteista, joihin stereotyyppisen ujo ja hiljainen Matti joutuu. Sarjakuviin on samaistunut suomalaisten lisäksi myös moni muunmaalainen ihminen. Erityisesti joskus Suomessa vierailleet ulkomaalaiset myöntävät Finnish Nightmares -tarinoiden osuvan usein naulan kantaan. Sarjakuvien mahdollisuudet eivät myöskään rajaudu pelkästään niiden lukemiseen, vaan vanhoja sarjakuvalehtiä voi käyttää myös konkreettisesti taiteen luomiseen. Esimerkiksi sarjakuvalehden sivuilla päällystetyt Huonekalut koristavat tänä päivänä monen suomalaisen kotia.