Tiesitkö, että Karvinen on maine coon?

Karvinen on monen suosikkisarjakuvahahmo, mikä ei ole ihme, sillä Karvisen sutkautukset ovat perin nasevia ja hauskoja. Mutta tiesitkö, mitä rotua Karvisen piirtäjä Jim Davis on käyttänyt esikuvanaan? Kerromme tässä artikkelissa tämän sekä monta muuta mielenkiintoista Karvis-faktaa.

Miten Karvinen syntyi?

Karvisen loi Jim Davis ja se julkaistiin vuoden 1978 kesäkuussa. Karvisen tyypillisiä luonteenpiirteitä ovat laiskuus ja se, että Karvinen pitää ruuasta. Karvinen nukkuu mielellään, ahmii ruokaa ja keksii jekkuja Oskulle. Karvisen isäntä Esko yrittää luotsata Karvista ja toista lemmikkiään Osku-koiraa läpi vaihtelevien seikkailuiden. Osku on koira, joka kuvataan lähes alati läähättävänä, tyhmänä ja hieman säälittävänä olentona, jota Karvinen pyörittää lähes 6-0. Sarjakuvien lisäksi Karvinen esiintyy myös elokuvissa. Suomalaiset lukijat ovat päässeet nauttimaan tämän ihastuttavan kissan seikkailuista Helsingin Sanomien sunnuntaisarjojen kautta vuoden 1981 toukokuussa. Eeve Lepistö toimi pitkään Karvisen suomentajana.

Tiedätkö mitä kissarotua Karvinen on?

Moni lukija ei välttämättä tule ajatelleeksi, mitä rotua ihana Karvinen edustaa. Kissaihmisiä tämä fakta kuitenkin usein kiinnostaa. Jim Davis on kertonut, että Karvisen rotu on maine coon. Tämä viehättävä kissarotu on erityisen suuri kesykissarotu, sillä maine coon -naaraat painavat noin 4–7 kg ja -urokset noin 6–11 kg. Jopa yli 11 kg painavia maine coon -yksilöitä on olemassa, sillä erityisesti maine coon -urokset kasvavat suuriksi. Tällaisen kissan ruokkiminen voi tulla melko kalliiksi, etenkin, kun näin suurikokoisen kissan ravinnon tulee olla erityisen laadukasta ja monipuolista, jotta erilaisista kasvuongelmilta vältyttäisiin. Osa maine coonin omistajista saattaa joutua turvautumaan jopa lainaan saadakseen lemmikkinsä kulut katettua ja tällöin voikin olla tarpeen vertailla eri lainavaihtoehtoja https://www.freedomrahoitus.fi/ -sivuston avulla.

Maine coonin rakenne on korkea ja kissalla on pitkä selkä ja pitkä häntä. Tämä lisää entisestään vaikutelmaa siitä, että kyseessä on erityisen suurikokoinen kissa. Kissa onkin vaikuttava ja arvokas ilmestys!

Luonteeltaan tyypillinen maine coon on rauhallinen, lempeä sekä leikkisä. Kissan pitkä ja tuuhea turkki vaatii säännöllistä harjaamista. Eräs maine coonin viehättävistä piirteistä on sen korvanpäistä löytyvät tupsut, jotka tuovat mieleen ilveksen. Tästä rodusta löytyy monia värejä ja niiden väritykset muistuttavat kotikissojen värejä. Myös Karvisen värisiä kissoja löytyy oikeistakin maine cooneista. Mielenkiintoinen fakta on myös se, että maine coon on Mainen kansalliskissa. Suomeen ensimmäiset maine coonit saapuivat 1989.

Toisin kuin sarjakuvasankari Karvinen, tyypillinen maine coon on ketterä kissa, joka pitää kiipeilystä. Tälle kissalle sopiikin hyvin ulkoilu tukevassa ulkotarhassa ja kissaa kannattaa ulkoiluttaa myös valjaiden kera. Kyseessä on erittäin seurallinen rotu, joka saattaa helposti tylsistyä, jos se joutuu olemaan paljon yksin tai jos sillä ei ole virikkeitä. Maine coonille onkin hyvä hankkia leikkitoveri, minkä lisäksi maine coon on yleensä erityisen hyvä lapsiperheen lemmikki, ja saattaapa se viihtyä kissakaverin lisäksi myös koirakaverin kanssa, vaikka sarjakuvasankari Karvinen usein pyrkiikin nolaamaan koirakaverinsa Oskun.

Koirista puheen ollen maine coonin sanotaan usein muistuttavan luonteensa osalta koiraa, koska tyypillinen maine coon on kovin seurallinen ja se kiintyy syvästi ihmisiin. Maine coonilla on tapana valita perheestä yksi henkilö, josta tulee kissan erityinen palvonnan kohde.

Miksi Aku Ankka on niin erinomaista luettavaa lukemaanopettelevalle lapselle?

Aku Ankka on Ankkalinnan yksi suosituimmista hahmoista ja samalla yksi suosituimmista sarjakuvahahmoista. Mutta Aku Ankka on tullut tunnetuksi myös siitä, että sen opastamana monet suomalaislapsetkin ovat harjoitelleet lukemista. Kerromme tässä artikkelissa, miksi Aku Ankka on hyvää luettavaa lapselle, joka vasta opettelee lukemaan.

Kiva hahmo kiinnostaa lapsia

Aku Ankka on hahmo, johon on helppo samaistua, varsinkin silloin, kun itsellä sattuu olemaan huono päivä. Se on myös kiva hahmo, joka saa helposti lapset kiinnostumaan ja josta lasten on helppo pitää. Jo pelkästään Akun hahmo tekee tarinoista kiinnostavia ja saa lapset ahkeroimaan, jotta he ymmärtäisivät, mitä Aku oikein puhekuplissaan sanoo. Tämä edistää lukemaan oppimista ja tekee Aku Ankasta niin kovin hyvää luettavaa lukemaan opettelevalle lapselle. Kun oppiminen on mielekästä, tapahtuu se ikään kuin huomaamatta, mutta jos oppimisesta tulee pakkopullaa, on oppiminen yleensä hidasta ja vaivalloista.

Puhekuplien tekstit ovat riittävän lyhyitä

Puhekuplien tekstejä on helppo lukea, koska ne ovat riittävän lyhyitä. Tämän lisäksi hyvin piirretyt kuvat tukevat tarinan etenemistä. Sarjakuvista onkin helpompi aloittaa lukeminen kuin perinteisestä kirjasta, sillä kirjassa saattaa olla tekstiä tekstin perään montakin sivua jopa ilman kuvia. Lyhyistä huudahduksista ja lauseista lapsi saa helpommin selvää kuin pitkistä lauseista ja kappaleista.

Aku Ankkojen kieli on yllättävän rikasta

Tämä saattaa tulla yllätyksensä, mutta Aku Ankkojen kielen on todettu olevan yllättävän rikasta. Tämän ansiosta lukemaan opetteleva lapsi voi laajentaa sanavarastoon Akun mielenkiintoisessa seurassa. Aku Ankoissa leikitellään kielellä eikä pelätä käsitellä sellaisiakaan aiheita kuin historia tai luonnontieto, jotka nekin avautuvat Akun seurassa lapselle melkein kuin huomaamatta.

Kuinka hankin lapselleni kattavan Aku Ankka -kokoelman?

Kirjasto on hyvä paikka aloittaa halutessasi hankkia lapsellesi Aku Ankkoja luettavaksi. Sieltä löytyy hyvä valikoima Ankkalinnan tarinoita täysin ilmaiseksi ja kirjoja voi aina vaihdella lapsen kiinnostuksen herpaannuttua tai kun sama tarina on jo luettu yhä uudelleen ja uudelleen.

Aku Ankka -lehden voi myös tilata suoraan kotiin, mikä onkin hyvä keino innostaa lasta lukemaan. Omalla nimellä varustettu, kotiin kannettu lehti on oivallinen keino saada lapsi innostumaan lukemisesta. Jos oikein innostut Aku Ankoista ja haluat hankkia hieman kalliimpia Aku Ankka -keräilykappaleita, saattaa jopa lainanottaminen käväistä mielessä. Tällöin kannattaa tutustua Sambla.fi-nimiseen sivustoon, joka kerää kaikkiaan 11 pankin lainatarjoukset yhteen ja jonka kautta on mahdollista saada lainaa jopa 60 000 euroa. Sambla on toiminut vuodesta 2014 lähtien ja sen sivustolta löytyy kätevä lainalaskuri.

Aku Ankkaa voi lukea myös sähköisessä muodossa, varta vasten tätä varten luodun aplikaation kautta. Tämä onkin oivallinen keino saada suuri määrä Aku Ankkoja koottua yhteen paikkaan helposti mukana liikuteltavassa muodossa. Vaikka lukemaan opettelevan lapsen onkin kenties helpointa opetella lukemaan perinteisestä paperiversioisesta kirjasta tai lehdestä, niin e-kirjat ovat erityisen hyvää matkaluettavaa, sillä pienen älylaitteen uumenissa voi kuljettaa lomalle mukaan melkoista kasaa vastaavan määrän Aku Ankkoja, jotka viihdyttävät lasta myös lomalla eivätkä tee lukemaan opettelemisesta pakkopullaa myöskään loman aikana.

Sarjakuvat hyppäsivät valkokankaille ja aikuiset villiintyivät

Muistatko sinäkin lapsuuden? Oletko myös kolmi- tai nelikymppinen ikinuori, joka muistelee kaihoten uuden sarjakuvalehden vastapainettua tuoksua? Sitä iloa, kun lehden ensimmäisen sivun sai avata ja kaihoa, kun hahmot hyvästeli viimeisen sivun kääntyessä, toivoen että uusi lehti ilmestyisi nopeasti tai vanhempasi ostaisivat sen pian? Keräsitkö viikkorahoista vitosen viikossa ja parin viikon välein sait ostettua yhden uuden julkaisun- toki eri sarjakuvaa, koska ilmestymisvälit olivat pitkät ja uudet julkaisut iso juttu lähikaupan lehtihyllyllä? Kavereitten kanssa tiedettiin painetun tarinan juoni tai lehtiä odotettiin vanhemmilta sisaruksilta tippuviksi; tunnelmallisimmat luettiin jopa vanhempienkin kanssa ja vaikka aikuiset sen kielsivät – oli ainakin isä lehtihyllyllä vähintään yhtä innoissaan, kuin lapset?

Sitten ajat muuttuivat, elämä kävi hektisemmäksi ja isot painotalot alkoivat kilpailla kuluttajien ajasta television kanssa. Muutama meistä ja ainakin yksi vanhempi sukupolvi muistaa, miten YLE oli niitä ainoita kanavia, joita näimme, ja kuinka ehkä vielä isovanhemmilla oli vain mustavalkea televisio. Nykyään kanavapaljous on yltäkylläistä ja maksamalla saa aina vain lisää katseltavaa. Ennen päivän lehdestä katsottiin illan televisio-ohjelmat, kun taas vilkaisemalla internetistä tv-ohjelmistoa voi todeta markkinoiden kasvaneen valtavasti. Kirjatkin ovat muuttuneet internetistä luettavaksi ja painetun sanan tai kuvien mahti hiipuu.

Vai olisiko niin, että sarjakuvat ovat tekemässä uutta tuloaan? Sarjakuvat hyppäsivät valkokankaille Marvelin tuodessa tutut sarjakuvasankarit henkiin aivan uudella tavalla. Elokuvat valtasivat markkinat ja yksi toisensa jälkeen tutut hahmot tulivat uusina ja parempinakin versioina kaiken kansan nähtäville. Hyvikset omaksuivat roolinsa ja pahikset ovat todella pahoja, unohtamatta romanttisia rakkaustarinoita ja sankareita sekä tasa-arvon aikaan sankarittaria. Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat, Spiderman, Tohtori Outo, Hulk ja Ihmeneloset tuotiin lähelle uusia sukupolvia. Miten kävikään; silloiset lehtiä lukeneet lapset villiintyivät ja ostivat liput näytöksiin ja blockbustereiksi nousevat entiset sarjakuvatähdet kiittivät yleisöään.

Ajan saatossa elokuvien suosio onkin kasvanut. Budjetit valkokankaille ilmaantuville elämyksille kasvavat ja tehosteet lisääntyvät – ja puhutaan todellakin elämyksistä. Musiikit on valittu huolella, tunnelmaa tiivistäen tai katselijoita yllättäen. Legendaarisimmat tahdit palauttavat muistot tai tunnetilan. Jokainen meistä muistaa ne kaksi tahtia, jotka varoittavat hain hyökkäyksestä tai joulun Lumiukon tunnelmamusiikin. Kaikille kuuntelijoille palaavat mieleen ne ensimmäiset fiilikset tai ajan saatossa perinteeksi muodostuneet tunnelmat, kun tutut äänet valtaavat korvien välin hetkeksi. Entä värit? Mustavalkoiset elokuvat huokuvat tunnelmaa, kun taas värikylläiset spektaakkelit ovat tätä päivää. Kaikki meistä tietävät heti, millainen sininen Teräsmiehen puvun sävy on ja minkä värinen Hulkista tulee suuttuessaan. Monet meistä jopa pääsivät juhlissa tai synttäreillä astumaan hetkeksi sarjakuvahahmon kenkiin naamiaisasuissa ja olemaan kunnon Partyking, eikä tunnelmaa latistanut siinä iässä edes useampi Spiderman samoissa bileissä.

Värikylläisyyttä ei haeta enää edes tehosteista; monet elokuvat kuvataan eksoottisissa kohteissa ja värit ammenetaan suoraan luonnosta. Elokuvatähden elämä lienee nykyään lähes yhtä jännittävää, kuin ajattelimme Asterixin ja Obelixin elämän olevan, kun kenties peiton alla pimeässä luimme tarinoita taskulampun valossa, malttamatta ihan vielä mennä nukkumaan, vaikka tarina olikin jo lukaistu.

Nykyään noihin tunnelmiin pääsee helpolla maksamalla leffalipun ja kokemalla elämykset yhä uudelleen. Eikä kukaan meistä taida osata edes valita, oliko se taskulampun kanssa luettu lehti vai viimeisin leffapläjäys viihdyttävämpi tai elämyksellisempi. Yksi asia on kuitenkin varmaa- emme nauttisi niin kattavasti 2000-luvun sankareista valkokankaalla ilman alkuperäisiä taiteilijoita, ajan kanssa rakennettuja hahmoja tai niitä vanhimpia painokoneita.

Mistä löytää parhaimmat sarjakuvat?

Kirjallisuus on kiinnostanut ihmisiä koko kirjoitussysteemin olemassaolon ajan. Tuotamme tekstiä ja tarinoita päivittäin, ja niiden välittäminen eteenpäin muille luettavaksi ja eteenpäin kerrottavaksi on meille tärkeää. Kuvallinen tarinamuoto oli olemassa jo luolamiesten aikaan, joten ei ole kumma, että rakastamme edelleen kuvallisia tarinoita. Sarjakuvat ja sarjakuvanovellit ovatkin nykyään erittäin suosittu muoto kertoa tarinaa, ja ilmiönä se näkyy ympäri maailmaa erilaisina valtavan suosittuina sarjoina, tapahtumina, seminaareina, sarjiskoulutuksina ja muina monimuotoisina tapahtumina. Sarjakuvia löytyy nykyään ilmaisena internetistä, upeina paperipainoksina ja uniikkeina erikoisteoksina. Ilmaisista pitkistä nettisarjiksista huolimatta ihmiset pitävät paperille painettuja sarjakuvia korkeassa arvossa. Sarjakuvakirjoja myydään kirjakaupoissa, divareissa ja omissa alan liikkeissä, ja con-tapahtumissa ja sarjisfestareilla fanit etsivät ja maksavat suuriakin summia juuri tietyistä, väliin harvinaisistakin paperipainoksista. Sarjakuvien suosio näkyy myös niiden valtaisassa saatavuudessa: internetistä löytyy tuhansia sarjakuvia, sarjakuvakokoelmasivustoja, ja kuka tahansa voi nykyään piirtää menestyvää sarjista millä tahansa tekniikalla.

Sarjakuva tarjoaa jokaiselle elämyksen

Sarjakuva on usein portti aivan erilaiseen maailmaan. Supersankarisarjikset tarjoavat myyttisiä hahmoja, jotka seuraavat lukijaa lapsuudesta vanhuuteen esikuvina. Elämäntapasarjikset kuvaavat tavallisia ihmisiä, nörttejä, hevareita, tyttöjä, poikia, eri seksuaalisuuksia, uskontoja ja oikeastaan mitä tahansa elämään liittyvää. Fantasia- ja scifisarjakuvat taas tarjoavat elämysmaailmoita ja unelmia, surullisia dystopioita ja elämää suurempia tarinoita. Sarjakuvat heijastavat myös kulttuuria vahvasti. Suomessa sarjakuvia on käännetty murteille, ja monissa maissa taiteilijat pyrkivät tuomaan tunnetuksi omaa kulttuuriaan kuvasarjojen ja sarjakuvien kautta. Helsingin sarjakuvafestivaaleilla on tänä vuonna esillä muun muassa Latinalaisen Amerikan sarjakuvaa, joka on kiehtova otos suomalaiselle täysin erilaisesta kulttuurista. Latinalaisen Amerikan sarjakuvissa näkyy voimakas kuvakieli, jolla tuodaan esiin elämän tärkeitä ja vaikuttavia piirteitä. Sarjakuva ei arkaile, vaan kertoo taiteilijan näkemyksen häntä koskettavasta aiheesta. Kuva tuokin tarinan lukijaa lähelle lähes käsin kosketeltavan voimakkaalla tavalla, eikä siksi jätä ketään kylmäksi. Sarjakuva ei ole todellakaan enää pelkkä lasten huvi, vaan pääosa sarjakuvista kirjoitetaan ja tuotetaan aikuisille. Sarjisfestarit ovat mainio paikka tutustua tähän maagiseen kulttuuriin.

Sarjakuvasta nauttii niin vauva kuin vaarikin

Sarjakuvia on yhtä monenlaisia kuin niiden piirtäjiä. Moni kokeilee eri tyylejä, eikä sarjakuva ole enää vain perinteistä viivapiirrosta. Taiteilijat ilmaisevat itseään kuvissa erilaisin kuvanluontikeinoin: yksi käyttää vesivärejä, toinen piirtää kaiken tietokoneella, kolmas valokuvaa ja neljäs luo sarjakuvan vaikkapa vahanukeista. Perinteisin tapa, käsin piirtäminen, on luonnollisesti kaikkein yleisin. Kuvien sisältö voi myös olla mitä vaan. Tarinassa voi kaikki olla täysin fantasiaa, kuten vaikkapa turreja, jotka seikkailevat taivaassa, tai haltioita metsissä ja vuorenonkaloissa. Kuvissa voivat näkyä nike kengät ja Guccin vaatteet tai salaperäisestä ironiumista tehdystä panssarit ja superflexo supersankarivaatteet. Vain mielikuvitus on rajana taiteilijan luodessa tarinaansa. Koska tarjonta on niin valtava, löytyy jokaiselle varmasti jotain luettavaa. Vanhempi lukija voi rakastua klassikkokirjoista tehtyihin sarjakuvaversioihin, teini-ikäinen löytää idoleita supersankareista ja kotivanhempi pujahtaa arkea hetkeksi karkuun värikkääseen kuvailoitteluun. Sarjakuva voi olla lyhyt strippi tai tuhansia sivuja pitkä eepos, ja uutta luodaan joka päivä. Luettavaa riittää siis aina ja kaikille.

Suomen suosituimmat sarjakuvat

Sarjakuvat ovat viihdyttäneet kaikenikäisiä suomalaisia jo vuosikymmenten ajan. Sarjakuvainnostus on lähtenyt alunperin liikkeelle tänä päivänä jo klassikoiksi muodostuneista sarjakuvista, kuten Aku Ankasta ja Mustanaamiosta. Kevyestä ja kaikenikäisille sopivasta viihteestä on ajan saatossa tullut myös uusi taiteen muoto. Sarjakuvat ovat tapa ilmaista itseään ja käsitellä hyvin erilaisia aiheita. Sarjakuvat eivät ole enää puhdasta viihdettä, vaan niistä on tullut myös kantaa ottavia politiikan ja aatteiden sananviejiä. Tänä päivänä Suomen suosituimpia sarjakuvia ovat erityisesti terävällä ja ajankohtaisella huumorilla varustetut teokset. Suomalaiset pitävät erityisesti mustasta huumorista ja jokapäiväiseen arkielämään, kuten miesten ja naisten eroihin, viittaavista vitseistä. Suosituimmat sarjakuvat ovat myös helposti kaikkien luettavissa. Siksi Helsingin Sanomissa päivittäin julkaistavat Fingerpori ja Viivi ja Wagner ovat kaikkien suomalaisten suosikkeja. Lyhyiden sanomalehtistrippien lisäksi myös sarjakuvalehdet ovat säilyttäneet suosionsa suomalaisten lukulistalla vuosikymmenestä toiseen.

Jokapäiväiset ja vakavat teemat toimivat sarjakuvissa

Moni hakee sarjakuvista kevyttä hauskuutusta aamukahvin äärelle, mutta sarjakuvien rooli ei lopu Suomessa tähän. Moni taiteilija on löytänyt sarjakuvan uutena taiteen ja itseilmaisun muotona. Hanneriina Moisseinen kävi puhumassa Päivölän kirjallisuuspäivillä sarjakuvaromaanistaan, joka käsittelee Suomen jatkosotaa erilaisesta näkökulmasta kuin normaalisti on totuttu. Moisseisen tekemät sarjakuvaromaanit ovat visuaalinen tarinankerronnan muoto, joka saa monet kiinnostumaan raskaammistakin aiheista. Jos Suomen nuorisolta kysytään, opiskelisivatko he Suomen historiaa mieluummin lukemalla Kalevalaa vai selailemalla sarjakuvia, vastausta ei ole vaikea arvata. Tulevaisuudessa sarjakuvaa opitaan toivottavasti hyödyntämään enemmänkin myös opetusympäristöissä. Aina suositun sarjakuvan teeman ei tarvitse olla edes vakava. Suomalaisia puhuttelevat myös ihan tavalliset jokapäiväiset aiheet. Tavallisesta arkielämästä kertovat sarjakuvat ovat helposti samaistuttavia ja nostavat lukijan tunteet pintaan. Yksi suuren suosion saavuttanut arkielämästä kertova sarjakuva on Anni Nykäsen Mummo-sarjakuva, jossa kissansa kanssa seikkaileva isoäiti laukoo mustalla huumori. Myös kaikkien tuntema Viivi ja Wagner naljailee miesten ja naisten eroavaisuuksista sekä avioelämän hyvistä ja huonoista puolista.

Suosittujen sarjakuvien monet mahdollisuudet

Suomalaisesta sarjakuvasta on moneksi, sillä sarjakuvien kohderyhmä on laaja. Kuvallinen tarinankerronta kiinnostaa erityisesti lapsia ja nuoria, mutta toisaalta myös kaikenikäisiä aikuisia. Suomen suosituimmat sarjakuvat tavoittavat ison yleisön päivittäin, joten niiden mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisiin ei kannata väheksyä. Historiankerronnan lisäksi sarjakuvaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi päihde- tai liikennevalistuksessa. Sarjakuvilla on helppo saada nuorison huomio herätettyä. Suomalaisesta sarjakuvasta on myös kansainvälisille markkinoille, ja parhaimmillaan sarjakuvien avulla voidaan vielä maailmalle Suomi-brändiä. Esimerkiksi netissä julkaistavat Finnish Nightmares -sarjakuvat ovat saaneet suuren huomion kansainvälisesti. Sarjakuva kertoo suomalaisten jokapäiväisistä pulmatilanteista, joihin stereotyyppisen ujo ja hiljainen Matti joutuu. Sarjakuviin on samaistunut suomalaisten lisäksi myös moni muunmaalainen ihminen. Erityisesti joskus Suomessa vierailleet ulkomaalaiset myöntävät Finnish Nightmares -tarinoiden osuvan usein naulan kantaan. Sarjakuvien mahdollisuudet eivät myöskään rajaudu pelkästään niiden lukemiseen, vaan vanhoja sarjakuvalehtiä voi käyttää myös konkreettisesti taiteen luomiseen. Esimerkiksi sarjakuvalehden sivuilla päällystetyt Huonekalut koristavat tänä päivänä monen suomalaisen kotia.

Sarjakuvista on moneksi

Moni meistä on kasvanut aikuiseksi Aku Ankkaa lukien, eikä tämä ole välttämättä lainkaan hullumpi vaihtoehto. Suomenkielisen Aku Ankan on nimittäin todettu olevan kielellisesti niin laadukasta tekstiä, että nykyisin jopa monet opettajat suosittelevat Aku Ankkaa pienten koululaisten lukemistoksi. Mielenkiintoiset kuvat, lyhyiden ja ytimekkäiden puhetekstien kera luovat kokonaisuuden, joka houkuttelee lasta oppimaan lukemisen salat. Muutenkin sarjakuvista on moneksi; ne viihdyttävät lukijaansa ja ovat tekijälleen voimakas itseilmaisun keino.

Suosituimmat sarjakuvat ovat tunnettuja ympäri maailman

Ankkalinnassa asuva Aku Ankka kumppaneineen on eräs maailman tunnetuimmista sarjakuvahahmoista. Kyseinen hahmo tunnetaankin ympäri maailman ja onpa moni lapsi jopa oppinut lukemaan Aku Ankka -lehtien parissa viettämiensä tuntien aikana. Aku Ankka ei ole kuitenkaan ainoa maailmanlaajuisesti tunnettu ja suosittu sarjakuvahahmo, vaan myös monet muut hahmot ovat niittäneet kansainvälistä mainetta. Monet näistä hahmoista ovat Aku Ankan tapaan Disneyn hahmoja. Akun lisäksi esimerkiksi Mikki Hiiren, Minni Hiiren, Roope-sedän, Iines Ankan ja Pluton tuntevat lapset ympäri maailman.

Vaikka Disneyllä onkin erityisen vahva asema sarjakuvien maailmassa, niin myös monet muut hahmot ja sarjakuvat ovat saaneet suurta suosiota kotimaidensa ulkopuolella. Eräs tällainen sarja on Asterixn ja Obelixin seikkailuista kertova ranskalainen sarjakuva. Pienikokoisen Asterixin ja hänen suurikokoisen ystävänsä Obelixin seikkailut kiehtovat lapsia ja lapsenmielisiä siinä määrin, että Ranskasta löytyy jopa näiden tarinoiden ympärille rakennettu teemapuisto, joka onkin erinomainen vierailukohde Asterixin ja Obelixin faneille.

Sarjakuvat viihdyttävät ja opettavat sekä lapsia että aikuisia

Esimerkiksi Aku Ankan lukijakunta on yllättävän laaja – onkin sanottu, että Aku Ankan parissa viihtyvät kaikki vauvasta vaariin. Myös monet muut sarjakuvat keräävät lukijoita monista eri ikäryhmistä. Ne ovat oivallisia viihdykkeitä ja helppo ottaa mukaan vaikkapa lomalukemiseksi. Mikäpä olisikaan mukavampaa kesätekemistä kuin hyvän sarjakuvan lukeminen riippukeinussa lämpimällä säällä?

Hyvä sarjakuva saattaa viihdearvonsa lisäksi sisältää myös opetuksellisia komponentteja. Suomessa moni lapsi on opetellut lukemaan käyttäen juurikin Aku Ankkaa aapisenaan, mikä ei olekaan ihme – onhan näiden sarjakuvien sisältö erityisen mielekästä juuri lasten näkökulmasta katsottuna. Sarjakuva saattaa sisältää myös tekijänsä kannanottoja tiettyihin asioihin.

Sarjakuva tarjoaa tekijälleen hyvän alustan itseilmaisulle

Sarjakuvien tekijät ovat luovia ihmisiä ja mikäpä olisikaan parempi alusta ilmaista omia ajatuksiaan ja päästää luovuus valloilleen kuin sarjakuva? Osa sarjakuvista sisältää suoranaisia tekijänsä kannanottoja tekijälle tärkeisiin asioihin. Toisinaan nämä kannanotot on piilotettu sarjakuviin hienovaraisella tavalla ja lukijalta vaaditaan hieman tietynlaista pelisilmää ymmärtää tekijän perimmäinen sanoma.

Hyvä sarjakuvantekijä on sekä visuaalisesti että kielellisesti lahjakas. Hän on hyvä tarinankertoja, joka hyödyntää töissään sekä kuvallista että kielellistä ilmaisua. Ei olekaan aivan helppo tehtävä saada sekä kuvia että lyhyitä puhekuplia toimimaan yhteen saumattomalla tavalla. Kilpailu alalla on nykyisin kovaa, joten vain parhaat ideat nousevat todella pinnalle.

Onkin aika mielenkiintoista pohtia, miksi juuri jokin tietty hahmo on toista suositumpi jossakin maassa ja taas toisaalla suosio voikin olla päinvastainen. Esimerkiksi Suomessa on todettu, että suomalaiset samaistuvat Ankkalinnan hahmoista yleensä eniten epäonniseen, malttamattomaan ja hieman äreäänkin Aku Ankkaan, kun taas jossakin hieman toisenlaisessa kulttuurissa Hannu Hanhi on helpompi samaistumiskohde.

Asterix-sarjakuvissa on mielenkiintoinen tuulahdus historiaa

Ranskalainen Asterix-sarjakuva on suosittu ympäri maailman ja näitä sarjakuvia on käännetty useille kielille. Viihdyttävyytensä lisäksi Asterixin ja Obelixin tarinoiden seuraaminen tuo mukanaan myös mielenkiintoisen tuulahduksen historiaa.

Mistä Asterix-sarjakuvissa on kyse?

Asterix on ranskalaista tuotantoa. Sarjakuvien päähenkilöitä ovat pienikokoinen Asterix sekä hänen suurikokoinen ystävänsä Obelix, jonka tehtävänä on toimittaa hiidenkiviä, mutta myös toimia Obelixin luotettavana kumppanina tämän jännittävissä seikkailuissa. Pienestä koostaan huolimatta Asterix on melkoinen vastus roomalaisille, jotka haluavat valloittaa kaverusten Galliassa sijaitsevan kotikylän. Älykkyys sekä kylän tietäjän Akvavitixin valmistama taikajuoma ovat Asterixin valttikortteja. Lisäksi hänen uskollinen ystävänsä Obelix on aina valmiina suojelemaan ja auttamaan ystäväänsä. Ollessaan pieni Obelix putosi taikajuomapataan, minkä vuoksi hänellä on alituisesti käytettävissään taikajuoman aikaan saamat voivat, jotka saadakseen Asterix joutuu juomaan taikajuomaa.

Asterix-sarjakuvat kertovat mielenkiintoista tarinaa Rooman historiasta

Vaikka Asterix-sarjakuvien luomisessa on tietysti käytetty runsaasti mielikuvitusta, niin esimerkiksi roomalaisten sotilaiden vaatteet ja varusteet muistuttavat yllättävän tarkasti aikalaisten vaatteita. Näitä sarjakuvia lukemalla voikin oppia mielenkiintoisia asioita historiasta melkein kuin huomaamatta.

Asterix-sarjakuvien ystäville on tarjolla kivaa tekemistä Asterix-aiheisessa teemapuistossa

Asterix-sarjakuvat sekä -animaatiot ovat kotoisin Ranskasta. Tästä syystä onkin aika luonnollista, että myös Asterix-teemainen huvipuisto sijaitsee juurikin Ranskassa. Tämä huvipuisto on oivallinen Asterix-fanien vierailukohde, koska siellä tarinat ikään kuin heräävät henkiin ja sarjakuvien fanit voivat melkein tuntea olevansa osa näitä tarinoita. Onkin aika mielenkiintoista päästä kokeilemaan miltä tuntui elää gallialaisessa kylässä, joka taisteli niin kovin pitkään roomalaisia valloittajia vastaan.

Puisto tarjoaa runsaasti monen ikäisille sopivaa tekemistä. Myös hurjapäät saavat kokea vauhdin hurmaa huvipuiston monissa laitteissa. Monelle fanille puiston tärkeimpään antiin kuuluvat kuitenkin omien lempihahmojen tapaaminen sekä puiston omalaatuinen tunnelma. Teemapuisto ei ole aivan niin kaupallinen kuin toinen Ranskasta löytyvä teemapuisto, Disneyland, mutta kyllä tässäkin teemapuistossa sarjakuvahahmot ovat tietysti näkyvästi esillä ja erityisen keskeisessä asemassa.

Värit ovat tärkeä osa sarjakuvia

Värien maailma ja värien välittämät viestit ovat tärkeä osa sarjakuvia. Värejä voidaan käyttää tehostekeinoina ja niiden avulla voidaan luoda erilaisia tunnelmia. Oletko muuten koskaan tullut ajatelleeksi, miksi niin kovin monet super-sankarihahmot tai muut suositut animaatio- ja sarjakuvahahmot ovat väreiltään juuri keltaisia tai punaisia?

Keltainen ja punainen ovat oivia tehostevärejä

Keltainen ja punainen ovat värejä, jotka eivät jää helposti huomaamatta. Ne huokuvat elämäniloa ja energisyyttä – joskus jopa draamaa. Monet suositut sarjakuva- ja animaatiohahmot ovatkin väriltään juurikin joko keltaisia tai punaisia, mikä on varmasti ollut aivan tietoinen valinta näiden hahmojen luojilta.

Esimerkkejä keltaisen ja punaisen värin tehokkaasta käytöstä

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa kirkkaankeltainen Homer Simpson sekä poikansa Bart ja kuvitellaan hetken, että nämä hahmot olisivatkin väriltään vihreitä. Värin vaihdoksen myötä hahmoista katoaisi jotakin aivan oleellista – eikö vain? Homerin ja Bartin olemuksessa keltaisella värillä on aivan erityinen rooli. Se saa hahmot erottumaan taustasta ja luo niistä erityisen energisen olon. Keltainen on ollut loistava värivalinta Homerin ja Bartin luojilta! Muita keltaisia tai oransseja hahmoja ovat esimerkiksi Paavo Pesusieni ja Nalle Puh. Voisitko kuvitella Paavo Pesusienen siniseksi?

Myös punaisia hahmoja löytyy sarjakuva- ja animaatiohahmojen joukosta runsaasti. Esimerkiksi suositusta Autot-elokuvasta tuttu Salama-kilpa-auto on väriltään punainen. Spidermanin ja Supermiehen vaatteissa punainen toimii loistavana tehostevärinä.

Manga – japanilaista sarjakuvataidetta

Manga tarkoittaa japanin kielessä sarjakuvaa tai oikeastaan sananmukaisesti käännettynä termi tarkoittaa sutaistuja kuvia, mikä tuntuu nykypäivän manga-sarjakuvia katsottaessa melkoisen vaatimattomalta termiltä, koska monesti nykyajan manga on niin tyylikästä, että pitäisi mieluummin puhua taiteesta kuin sutaistuista kuvista. Japanilaisen sarjakuvan keksijänä pidetään Katsuhiko Hokusaita. Nykyisin manga-termillä tarkoitetaan nimenomaan sellaisia sarjakuvia, jotka on tehty Japanissa, vaikkakin usein termiä näkee käytettävän myös muissa maissa tehdyistä sarjakuvista, joiden tyyli on alkuperäisten mangojen tapaista.

Manga on kotimaassaan erityisen suosittu

Mangojen painosten suuri koko kertoo aivan omaa tarinaansa mangan suosiosta Japanissa. Mangaa nimittäin myydään kotimaassaan miljoonapainoksina ja voidaankin sanoa, että manga on kotimaassaan huomattavasti suositumpaa kuin sarjakuvat Euroopassa.

Algerialainen pseudomanga on saanut positiivista huomiota myös Japanissa

Mangan suosion leviämisestä kertoo jo sekin, että esimerkiksi Algeriassa on alettu piirtää pseudomangaa, jota kutsutaan usein algerialaiseksi mangaksi. Algerialaiset piirtäjät ovat niin taitavia, että algerialainen pseudomanga on saanut positiivista huomiota jopa Mangan syntysijoilla Japanissa. Usein algerialaiset sarjakuvataiteilijat pyrkivät herättämään teoksillaan keskustelua, joiden aiheet liittyvät usein maan tilanteeseen tai historiaan. Erityisen ilahduttavaa on, että pseudomangaa on alettu julkaista myös maassa yleisesti käytetyllä arabian murteella, darjalla, vaikka tätä murretta ei yleensä esiinny kirjallisessa muodossa. Tämä on varmasti yksi syy, miksi algerialaiset nuoret ovat ottaneet algerialaisen pseudomangan omakseen.

Miksi juuri Aku Ankka on niin kovin suosittu hahmo Suomessa?

Ankkalinnasta löytyy paljon persoonallisia ja suosittuja hahmoja, mutta Aku Ankan on huomattu olevan erityisen mieleinen samaistumiskohde suomalaisten keskuudessa. Mistä tämä mahtaa johtua? Mitkä ominaisuudet ovat Akun suosion taustalla?

Akun epäonni

Akun elämä ei aina suju kuin Strömsössä, vaan pikemminkin hän kohtaa usein erinäisiä vastoinkäymisiä. Välillä on on tukkanuottasilla itaran Roope-sedän kanssa ja välillä taas veljenpoikien, Tupun, Hupun ja Lupun kasvattaminen ja ohjaaminen tuottaa Akulle päänvaivaa. Rakkauselämäkään ei aina suju ruusuilla tanssien. Monet Akun kohtaamat vaikeudet ovat lukijoillekin tuttuja, minkä vuoksi Akuun on varmasti helppo samaistua. Akun tarinat saattavat myös tuoda lohtua omaan elämään ja voimaa omien vaikeuksien läpikäymiseen.

Jos omassa elämässä on haasteita, saattaa erityisen onnekas Hannu Hanhi alkaa jopa ärsyttää. Suomalaisten on todettu samaistuvan erityisen vähän Hannu Hanheen, mikä saattaa johtua jo pelkästään siitä, että harvalla meistä elämä on yhtä onnekasta kuin Hannulla. Suomalaisten sanotaan usein olevan erityisen kateellista kansaa, joten voisiko juuri kateus olla syynä siihen, ettei Hannu Hanhi ole Suomessa läheskään yhtä suosittu kuin Aku Ankka? Onpa joku jopa väittänyt, että me suomalaiset samaistumme helpommin luuseriksi koettuun Akuun kuin menestyjäksi koettuun Hannuun, mutta onko asia ihan näinkään? Hannu nimittäin menestyy usein juurikin onnensa ansiosta – ei niinkään kykyjensä ansiosta ja Suomessa on perinteisesti arvostettu henkilöitä, jotka menestyvät ahkeruutensa ja yritteliäisyytensä ansiosta ja vaikkei Akulla kaikki aina menekään aivan suunnitelmien mukaan, niin ainakin hän yrittää kovasti!

Akun luonne tekee hänestä inhimillisen hahmon

Myös Akun luonne on varmastikin yksi tekijä, joka tekee juuri Akusta erityisen helposti lähestyttävän hahmon. Aku ei ole kovin pitkäpinnainen ja saattaa menettää hermonsa melko pienienkin vastoinkäymisten edessä. Tämä kuulostaa varmasti monesta tutulta ja luo Akusta kovin inhimillisen kuvan. Kärsivällisyys ei ole Akun suuri hyve, mutta kukapa meistä lukijoistakaan olisi luonteeltaan äärimmäisen kärsivällinen.

Puhuttaessa sarjakuvahahmojen luonteesta, on aika mielenkiintoista, että Mikki Hiiri ei ole Suomessa lainkaan niin suosittu kuin Aku Ankka. Mikki Hiiri saattaa olla suomalaisille luonteeltaan jo liiankin näppärä ja itseriittoinen. Häneen on kenties vaikeampi samaistua kuin äkkipikaiseen ja malttamattomaan Akuun, jolla on kuitenkin sydän paikallaan.

Kulttuurilliset erot Ankkalinnan eri hahmojen suosion taustalla

On myös mielenkiintoista, että eri maissa Ankkalinnan eri hahmot ovat erityisen suosittuja. Kulttuurilliset erot vaikuttavat luultavasti suuresti siihen, millaiset ominaisuudet missäkin maassa koetaan erityisen helposti lähestyttäviksi. Hannu Hanhi ja Mikki Hiiri saavuttavat selkeästi suurempaa suosiota hieman toisenlaisesta kulttuuritaustasta tulevien ihmisten keskuudessa, kun taas Aku Ankka on suomalaisten ehdoton suosikki Ankkalinnan asukkaiden keskuudessa.